Blogi

Asiakaskokemus on noussut nopeasti lähes kaikkien yritysten agendalle. Osa yrityksistä miettii edelleen mitä se tarkoittaa heille, osa yrityksistä on asettanut asiakaskokemuksen keskelle strategiaansa ja rakentaa sen pohjalle uutta kilpailuetua. Asiakaskokemus elää kuitenkin edelleen nuoruuttaan, eikä sen kaikkia mahdollisuuksia tai haasteita ole tunnistettu.

Olen kirjoittanut asiakaskokemuksen trendeistä jo vuosina 2015 ja 2016. Osa näistä asioista on edennyt arvioimallani tavalla, mutta edelleen moni arvioistani odottaa toteutumistaan. Nyt on aika arvioida alkaneen vuoden trendejä. Osaa näistä voi katsoa laajemminkin esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta, koska asiakaskokemus on yhä selkeämmin mukana liiketoiminnan strategisessa kehittämisessä.

1. Business is global – experience is local

Vanha sanonta ”think global, act local” pitää paikkansa asiakaskokemuksen näkökulmasta. Digitalisaatio on muokannut nopeasti asiakkaiden ostotottumuksia, mutta kulttuurien ja yhteiskuntien erot eivät ole kadonneet samassa vauhdissa. Digitalisaatio tarjoaa helppoja ratkaisuja tavoittaa nopeasti asiakkaat eri maista, mutta paikallisuuden merkitystä ei voida unohtaa. Sama haaste koskee myös kivijalkakauppaa – markkinat ovat erilaisia.

Esimerkiksi Zalando on huomannut seuraavia eroja:

• Pohjoismaissa asiakkaat noutavat paketit mielummin itse kuin pyytävät kotitoimituksen.
• Italiassa 29% asukkaista ei ole pankkitiliä, joten Zalando otti käyttöön käteismaksun toimitusten yhteydessä.
• Ranskalaiset eivät halua, että heidän luottokortin numero tallennetaan verkkotilauksen yhteydessä.

Kaikki nämä viestivät siitä, että digitalisaatio ei ole tehnyt kuluttajista yhtäläisiä ostajia, vaan kokemuksen kehittäminen vaatii paikallista työtä.

2. Asiakaskokemus missioon

Asiakaskokemus on viimein saatu monessa yrityksessä osaksi strategiaa. Strategiassa lukee esimerkiksi, että yritys haluaa tarjota ”parasta” tai ”ainutlaatuista” asiakaskokemusta toimialallaan. Tämä on vasta alkua – mitä paras tai ainutlaatuinen asiakaskokemus tarkoittaa? Miten se muuttuu toiminnaksi joka näkyy asiakkaiden kokemuksessa? Moni yritys ei ole muistanut jalkauttaa strategiaansa.

Mutta mistä tulee yrityksen olemassaolon oikeutus? Keitä varten yritys on olemassa? Luonnollisesti asiakkaitaan varten. Ja siksi olisi luonnollista, että asiakaskokemus ja asiakas olisivat yrityksen missiossa. Missiossa asiakaskokemus ei olisi alttiina tuuliviirin kaltaisesti pyöriville ilmiöille ja tapahtumille, vaan se kantaisi yritystä kohti kestävämpää kilpailuetua.

3. Suosittelijat on unohdettu

Moni yritys aloittaa asiakaskokemuksensa parantamisen, koska asiakaspoistuma on suuri ongelma. Työ aloitetaan usein mittaamalla asiakaskokemusta ja mittaukseen tuodaan mukaan Net Promoter Score -kysymys (asteikolla 0-10, suosittelisitko…). Lähtökohdista johtuen yritykset keskittyvät usein arvostelijoiden hoitamiseen ja ”perälaudan” tukkimiseen.

Juuri nyt, kun Suomen talous osoittaa kasvun merkkejä, yritysten tulisi tunnistaa kasvun elementit. Yksi näistä mahdollisuuksista on tunnistetut suosittelijat. Nyt on aika hyödyntää suosittelijoiden asenne ja aktivoida heidät käytännössä suosittelemaan. Kutsukaa suosittelijat asiakastilaisuuteen ja pyytäkää heitä ottamaan mukaan ystävänsä. Suosittelijat odottavat mitä he voisivat tehdä teidän yrityksen tai brändin puolesta!

4. Muistijälkien muotoilu

Yksi merkittävimmistä kirjoista vuonna 2016 oli Intuitive Customer, joka toi hienosti esille meidän ihmisten päätöksentekoon liittyviä tekijöitä ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää asiakaslojaliteetin rakentamisessa. Oleellista on havainto, jonka mukaan lojaliteetti ei rakennu pelkästään tuunaamalla palvelumuotoilun avulla nykyistä prosessia asiakaskeskeisemmäksi. Lojaliteetin rakentamiseksi tarvitaan kokemuksia, jotka luovat muistijälkiä. Yritysten tulisi siirtyä muotoilemaan muistijälkiä, jotka asiakas muistaa pitkään ja jotka ovat suosittelun arvoisia.

Muistijälkien muotoilussa yksi hyvä väline on ns. ”peak end rule” malli. Sen mukaan asiakkaan ostopolussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tärkeimpään kohtaamiseen (peak) ja loppuvaiheeseen (end). Asiakkaan kokemus ei ole kaikkien kohtaamisten summa vaan nämä tärkeimmät hetket merkitsevät eniten.

5. Tunteen mittaaminen

Lähteistä riippuen asiakaskokemuksesta 2/3 on tunnetta, joka perustuu useimmiten ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Loppuosa kokemuksesta koostuu teknisistä tai toimivuuteen liittyvistä tekijöistä.

Kun asiakkaan kokemusta halutaan mitata ja ymmärtää, asiakkaan on helpompi arvioida teknisiä seikkoja kuin tunnetasoa. Net Promoter Score -mittari pyrkii ymmärtämään asiakkaan kokonaisvaltaista kokemusta joko asiakassuhteen tai kohtaamisen tasolla. Kuten olemme huomanneet, asiakkaiden arviot kokemuksestaan eivät ole kuitenkaan täysin irti ympäristön tai median vaikutuksesta.

Suomalainen PSDIME-mittari tarjoaa uuden keinon tunteen mittaamiseen. PSDIME perustuu aivotutkimukseen, jonka mukaan ihmisellä on kahdeksan perustunnetta, joita pyritään ymmärtämään. PSDIME mittaa psykologista etäisyyttä asiakkaan ja yrityksen tarjooman, tuotteiden, palveluiden ja itse brändin välillä. PSDIME tarjoaa konkreettisen numeraalisen tuloksen, joka kuvaa tuotteen tai brändin etäisyyttä suhteessa asiakkaisiinsa.

Tunteiden mittaaminen on nyt entistä helpompaa ja sille voidaan saada lukuarvo. Se tekee kehittämisestä ja muistijälkien muotoilusta entistä helpompaa.

6. Keinoäly

Tutut yhtiöt Amazon, Google, Facebook, Apple, IBM ja Salesforce ovat kohdanneet uudella ja vielä mahdollisuuksia täynnä olevalla kentällä. Keinoäly on noussut nopeasti kiinnostavaksi teknologiakisan kohteeksi ja samalla se on noussut myös asiakaskokemuksen kehittämisen potentiaaliseksi välineeksi. Mutta miten asiakaskokemus ja keinoäly liittyvät toisiinsa? Yksi näkökulma on chatbot-teknologia, jossa asiakasvuoropuheluun valjastetaan mukaan myös robotit. Ne pystyvät hoitamaan yksikertaisia kirjoitettuja ja myös puhuttuja tehtäviä. Suomen kielen suhteen keinoäly tarvitsee vielä muutaman askeleen enemmän, mutta kuten moni iPhonen käyttäjä on jo huomannut, Siri puhuu jo suhteellisen hyvää Suomea. Keskustelu on uusi käyttöliittymä!

Yksinkertainen esimerkki on Staples-yhtiön Red Button -konsepti, jossa tuttu markkinointiväline on valjastettu IBM:n Watson-teknologian avulla uudenlaiseksi keinoksi tilata tuotteita. Tilaukset vastaanottaa robotti joka fyysisen napin (Red Button) tai applikaation kautta.

7. Henkilökohtaisuus

Asiakaskokemus on enemmän kuin digitalisaatio. Asiakaskokemus ja digitalisaatio voidaan valjastaa toimimaan samaan suuntaan (esimerkiksi digitalisaatio voi helpottaa asiakkaan vuoropuhelua tai digitalisaation avulla tavoitetaan paremmin uusia asiakasryhmiä), mutta digitalisaatio ei itsestään ja automaattisesti paranna asiakaskokemusta. Itse asiassa eräät asiakaspalveluyksiköt ovat jo huomanneet, että asiakkaiden asiat hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla valjastamalla ihminen eturiviin. Toisin kuin koneäly, ihminen voi tarjota henkilökohtaisen tunteen – ja asiakaskokemuksesta 2/3 on tunnetta.

Amazonin Mayday on hyvä esimerkki, miten henkilökohtaisuus ja digitalisaatio kohtaavat toisensa. Mayday-palvelu mahdollistaa asiakaspalvelun kutsumisen apuun live-kuvana omalle tabletin näytölle.

Henkilökohtaisuus pitäisi huomioida myös osaamisen kehittämisessä. Sen sijaan, että pyritään kehittämään asiakkaille vain tiukasti konseptoituja kokemuksia, kannattaa myös kouluttaa ja rekrytoida työntekijöitä, jotka ovat valmiita ja halukkaita laittamaan oman persoonansa peliin. David Armanon kymmenen vuotta vanha teema pätee edelleen. Brändi ei ole enää sateenvarjo vaan salaattikulho, jossa työntekijät ovat osa brändiä. Se vanha brändi on vielä se salaatin pieni sateenvarjo.

8. Mikrohetket

Asiakkaat etsivät tietoa ja tuotteita verkosta ja omista yhteisöistään jatkuvasti. Tiedon ja vaihtoehtojen määrä on valtava ja päädymme usein aivan muualle kuin alunperin ajattelimme. Mikä meidät sai muuttamaan toimintaamme? Se saattoi olla yksi otsikko, kuva tai kommentti.

Kokemusten muotoilussa pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota mikrohetkiin. Näiden hetkin muotoilu (micro design) ratkaistee nopeasti – huomaamatta – asiakkaan valintoja. Voittaminen mikrohetkissä vaatii analytiikka- ja muotoilutiimien osaamisten ja kokemusten yhdistämistä.

9. Unohdetut brändit

Brändin ydin täytyy edelleen määritellä itse, mutta yhä useammin asiakaskokemus lunastaa brändin. Tämä haastaa perinteiset tavat rakentaa brändiä. Asiakaskokemus ei ole uusi brändi, mutta asiakaskokemus ottaa yhä useammin paikan perinteiseltä markkinoinnilta. Brändien näkökulmasta parempi asiakaskokemus ei tarkoita enää sosiaalisen median käyttöä, vaan se konkretisoituu esimerkiksi pop-up -myymälöinä, tapahtumina sekä muilla keinoilla kohdata asiakas ilman välikäsiä. Tutkimus osoittaa, että brändejä ei enää muisteta samalla tavalla ja paras tapa kasvattaa lojaaleja sekä suosittelevia asiakkaita on asiakaskokemuksen parantaminen.

Perinteiset brändit ja brändien rakentajat heräävät nyt asiakaskokemuksen merkitykseen. Niin bränditalot kuin niitä suunnittelevat toimistot pyrkivät löytämään paikkansa nopeasti muuttuvassa asiakkaiden päätöksenteon maailmassa. Brändit lunastetaan nyt uusilla ideoilla! Tämä tarkoittaa sitä, että brändit pyrkivät ulos perinteisistä rajoitteistaan entistä voimakkaammin. Rohkeimmat voittavat. Ja toimistot etsivät uutta osaamista pysyäkseen muutoksessa mukana.

10. Hajautuminen

Don Peppers, asiakasajattelun pitkän linjan vaikuttaja, arvioi tuoreessa kirjoituksessaan, että yhteiskunnallinen hajautuminen on yksi nouseva trendi. Vuosikymmeniä jatkunut keskittäminen kääntyy nopeasti hajautumiseksi, koska keskittämiseen merkittävästi vaikuttanut tekijä, transaktion hinta, mahdollistaa muutoksen. Samasta aiheesta yritysten näkökulmasta kirjoitti viime vuonna Deloitte omassa Organizational Design -tutkimuksessaan. Jopa 80% tutkimukseen vastanneista yrityksistä aikoo organisoida toimintaansa uudelleen ja yksi tärkeä tekijä on asiakaskeskeisyyden lisääminen. 

Deloitten mukaan organisaatioiden tulee siirtyä ”tiimien verkostoon” (network of teams), jotka pystyvät reagoimaan nopeammin ympäristön ja asiakkaiden muutoksiin. Funktionaalinen tai matriisiorganisaatio ei pysty reagoimaan riittävän nopeasti. Tiimien verkostot ovat riittävän lähellä asiakkaita ja itseohjautuvia ratkaisemaan esille tulevat tilanteet ja kysymykset. Samanaikaisesti digitalisaation myötä organisaatioiden perinteisistä pyramideista tulee lähes tasaisia, joissa ei ole tilaa keskijohdolle. Kuulostaako holokratialta – sehän rakentuu itsenäisten tiimien ympärille. Hajautuminen alkaa yritysmaailmasta ja laajenee sieltä muihin organisaatioihin julkisyhteisöissä. 

Mitä mieltä olet näistä vuoden 2017 asiakaskokemuksen trendeistä? Unohdinko mielestäsi jotain keskeistä? Kommentit ovat tervetulleita.

(Alkuperäinen artikkeli ilmestyi Kari Korkiakosken blogissa täällä.)